Paljon on taas vettä virrannut Vantaanjoessa sitten edellisen postauksen. Tismalleen kuukausi sitten olimme juuri laskeutuneet Bangkokin lentokentälle ja kenties olimme jo kerinneet kirjautumaan hotelliin päiväunillekin. Seuraavat kahdeksan päivää vietimme Singaporessa, josta palasimme vielä loppuloman ajaksi Bangkokiin. Yhä melko uutukaisina koiranomistajina kahden viikon loma tuossa vaiheessa alkoi olla jo aika maksimi, sillä loppulomasta kumpaakin alkoi ensimmäistä kertaa kunnolla vaivata koti-ikävä. Paluupäivän kohokohta olikin oman hännänheiluttajan hoidosta hakeminen. En vieläkään tiedä kuinka molemminpuoleista koti-ikävä tuolloin oli, sillä niin hyvin Jekku tuntui kotiutuneen lapsuudenkotiin ja Saana-vanhuksen tykö.
Samalla viikolla saimme myös ikäviä uutisia, sillä pari päivää kotiinpaluun jälkeen jouduimme tekemään päätöksen Saanan lopettamisesta. Raasun kunto romahti lopun lähestyessä totaalisesti ja tutkimuksista löytyi kasvaimia pernasta ja maksasta sekä todennäköisesti myös munuaisten vajaatoiminta. Kuukautta vaille 13-vuotiaana Saana päästettiin autuaammille metsästysmaille elettyään ensin tapahtumarikkaan ja upean koiranelämän.
Juhannuksena juhlistin myös 27-vuotispäiviäni, jonka kunniaksi opettelin leipomaan mansikoilla täytetyn ja kinuskilla viimeistellyn marenkikakun. Se maistui juhlavieraille siinä määrin, että kakku katosi tarjottimelta nopeammin kuin pieru Saharaan. Saharassakin olisi kiva käydä.
Kesälomaa jatkoin sairaslomalla, mutta silläkin rintamalla puhaltaa vihdoin uusia tuulia. Vuoden ensimmäinen työpäivä on vihdoin ympyröity kalenteriin ja kuun puolivälissä olisi tarkoitus kiskoa turvakengät taas jalkoihin. Ei käsi tosin vieläkään ole kondiksessa, minkä myötä töihinpaluukin tapahtuu kevyesti osasairauspäivärahan turvin. Viikottaiset 20 työtuntia tuovat arkeen sentään jonkinlaisen rytmin.
Nyt kun on kuulumiset käyty läpi niin onkin aika aloittaa tarinointi Kauko-Idästä. Reissu oli mahtava! Thaimaan pääkaupunki ja Singaporen kaupunkivaltio loivat yhdessä upean kontrastin niiden ollessa monella tapaa kovin samanlaisia, mutta silti täysin erilaisia. Kirjoittamisen aloittamisessa kesti koska kuvia oli valtava kasa käsiteltävänä enkä tässäkään postauksessa ala vielä kauheasti hypettämään eri kohteita. Se lukee sitten rivien välissä tulevissa tarinoissa. Toivon onnistuvani välittämään fiilikset niin hyvin, ettei tähän blogiin enää löydetä googlettamalla Thaimaa ei kiinnosta.
Loppukesän postauskalenteri näyttää Kaakkois-Aasian osalta jotakuinkin tällaiselta:
Singaporen puolelta tulen kirjoittamaan muunmuassa
- Gardens by the Baysta
- Kaupungin shoppailumahdollisuuksista
- Singaporen eläintarhasta
- Jurongin lintupuistosta
- Singaporen kasvitieteellisestä puutarhasta
- Kaupungissa liikkumisesta ja eritoten sen helppoudesta
Bangkokin pariin kuljetan teidät kertomalla
- Khao San Roadista
- Kuninkaallisesta palatsista
- Wat Arunin temppelialueesta
- Chatuchakin katumarkkinoista
- Kaupungin shoppailumahdollisuuksista
- Bangkokissa liikkuminen, eritoten verrattuna Singaporeen
Sen lisäksi ajattelin kirjoittaa myös
- Omia havaintojani kaupungeista
- Kirja-arvostelun Pentti Linkolan elämänkerrasta
Luin matkalla myös Dan Brownin Alku-teoksen, mutta se ei jostain syystä herättänyt yhtä vahvoja tunteita ja ajatuksia kuin elämänkerta Suomen historian merkittävimmästä ajattelijasta.
- Reissun hotelleista koosteen
- Kokemuksemme Elisan Reissunetistä
Kerrottavaa siis riittää! 🙂 Heräsikö Sulla kysymyksiä tai kenties toiveita lukea, jostakin mitä ainakaan nyt en listannut!
Seuraatko blogiamme vielä Facebookissa tai Instagramissa?
Facebook-sivuille pääset tästä ja Instagram-tilille tästä.
Käy tykkäämässä päivitykset ja reissukuvat suoraan etusivuillesi! 🙂