Elämäni matkalla

Jenkkijutut alkaa tämän myötä olla ohi toukokuisen matkan osalta. Joitain postauksia saattaa putkahdella vielä talven aikana, mutta uudet reissut ovat jo niin kovaa vauhtia suunnitteilla että huhhuh, lähimpänä muutaman viikon päästä starttaava Balkanin roadtrip!
Yhdysvallat on maana niin valtava ja monimuotoinen, että se on Italian ja Islannin ohella noussut meillä siihen päästävä takaisin asap -kategoriaan. Sitä päivää odotellessa tiivistetään ensimmäinen Yhdysvaltain roadtrippimme tähän postaukseen. Lopuksi kerromme vielä mitä kaikkea me otimme reissun suunnittelussa huomioon ja kuinka siitä tuli sellainen kuin tuli – meidän näköisemme ja aivan uskomattoman siisti roadtrip!  Tässä pyrimme kertomaan kaikki suuret yksityiskohdat, mitä Sinä tarvitset oman matkasi suunnitteluun Kalifornian seudulla – ja vähän soveltaen tämä toimii toki muuallakin maassa! 😉

Jotta päästään kunnolla havainnollistamaan mennyttä seikkailuamme niin loimme kartan teitä auttamaan. Merkattiin siihen aikalailla kaikki – kohteet, hotellit sekä reitin varrelle syntyneet postaukset!

– Sinisellä kameralla merkityt kohteet ovat kansallispuistoja sekä muita luontokohteita –
– Viininpunaisella sängyllä merkityt kohteet ovat käyttämiämme majoituspaikkoja –
– Violetilla tähdellä merkityt kohteet ovat muita retkikohteita –
– Oranssilla ostoskassilla merkityt kohteet ovat käymiämme ostoskeskuksia –

Matkamme painoittui hyvin pitkälti kansallispuistojen ja muiden luonnon tarjoamien ihmeiden ympärille, mikä tulee kartaskin ilmi. Suunnittelimme reitin pitkälti jo Ridgecrestistä Sonoraan saakka kansallispuistojen sekä pienempien kohteiden varaan. Loppupätkän San Franciscosta Los Angelesiin rakensimme alunperin NBA:n ja NHL:n playoffien mukaisesti, vaikka kumpikin sarja sittemmin matkan päällä valuikin näpeistä – pitkälti liian ylös karanneiden playoff-lippujen hinnoittelun myötä. Eli siis oikeasti siksi, ettei Las Vegasista tarttunut suurta jackpottia mukaan.

Red Rock Canyon
Red Rock Canyon ei ole nähtävyys sieltä tunnetuimmasta päästä, se ei ole ihmisten bucket listillä eivätkä useimmat ole koskaan edes kuulleet koko kanjonista. Emme mekään löytäneet sitä ahkeran reitin suunnittelun johdosta vaan etsiessämme Las Vegasin läheltä hetkeksi pakopaikkaa pois kaiken bling blingin keskeltä.

Grand Canyon
Suurista suurin ja yksi Amerikan ikonisimmista luontokohteista!

Pagen nähtävyydet
Pagesta ja sen ympäristöstä löytyy nähtävää useammaksi päiväksi. On Antelope-kanjonia, Horseshoe Bendiä, patoa, tekojärviä upeine maisemineen ja niin paljon kaikkea muuta siihen sekaan vielä!

Antelope Canyon
Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa ja kuviakin tuli otettua miltei tuhat. Uskomattoman upea kierros!

Monument Valley
Ikoninen Navajo-intiaanien laakso ja tuttu jokaiselle Western-elokuvia edes sivusilmällä katsoneelle!

Bryce Canyon
Vanhassa maailmassa ei se kaikkein tunnetuin USA:n kansallispuistoista, mutta ehdottomasti käymisen arvoinen!

Highway 1
Ikoninen rantareitti San Franciscosta Los Angelesiin (tai toisinpäin!) tarjoaa henkeäsalpaavia maisemia reitin varrella.

Alcatrazin vankila
Kulttimaineeseen noussut, nykyisin museona toimiva, vankila Yhdysvaltain kaikkein paatuneimmille rikollisille.

Majoituksiamme kävimme läpi tässä ja tässä postauksessa. Los Angeles, Las Vegas, Flagstaff sekä Page olivat hotelli/motelli-valinnoiltamme napakymppejä ja muissakin nukkui kyllä yönsä hyvin vaikkei majoituspaikka muuten välttämättä aina miellyttänytkään. Aiempaa budjettipostaustamme varten tehtyyn taulukkoon (alla) keräsimme ylös yöpymistemme hinnat.

Halvimpia öitä lukuunottamatta jokapaikassa olisi päässyt yöpymään myös rutkasti halvemmalla. Vähän liian mukavuudenhaluisina kuitenkin valittiin Booking.comia käyttäen ne eniten silmää miellyttäneet hotellit ja motellit. Karkeasti arvioiden ja hihasta vetäen yöpymisissä olisi lähes joka yö kyennyt säästämään vielä n. 30 euroa yöltä.

Shoppailtua tuli myös jonkin verran, riippuen siitä kummalta meistä kysyttäisiin niin joko ihan tarpeeksi tai odotettua vähemmän. Parhaimmat mahdollisuudet shoppailuun löytyivät odotetusti Las Vegasista, San Franciscosta sekä Los Angelesista. Paikoin myös eri kansallispuistojen sekä myös muiden puistojen vierailijakeskukset olivat täynnä mielenkiintoista kirjallisuutta sekä mahdottomia määriä tuliaiskrääsää. Esimerkiksi Monument Valleyn vierailijakeskuksesta löytyi vaikka mitä western-elokuvista tuttua tavaraa seriffin tähdistä stetsoneihin sekä myös paljon navajo-käsityötä.

San Franciscossa ollessamme teimme lyhyen päiväreissun noin 100 kilometrin päähän Gilroy Premier Outlettiin, mikä osoittautui ostosmahdollisuuksiltaan (oman makumme) osalta ehkä pienoiseksi vikatikiksi. Toisaalta se oli pitkän San Franciscossa kävellyn päivän jälkeen ihan mukavaa lepoa jaloille. Tosin näin Suomeen verraten niin emme kyllä lähtisi Helsingistä Lahteen vain kauppojen perässä, mutta isossa maailmassa välimatkat helposti hämärtyivät. Kuitenkin, San Franciscon ydinkeskusta tarjosi myös loistavan valikoiman kauppoja.

Las Vegasissa ollessamme ajoimme paljon lyhyemmän matkan kaupoiltaan paljon parempaan outlet-keskukseen. Fashion Outlets of Las Vegas täyttikin kasseillaan Volvomme takapenkin oikein näppärästi. Los Angelesista taasen löysimme mielin määrin shoppailtavaa Santa Monicasta sekä Glendalesta, Hollywoodin vierestä.

ajamisen erikoisuudet länsirannikolla

Osavaltioiden suuri määrä takaa sen, ettei yksi ja ainoa sääntö ole pätevä kaikissa osavaltioissa (vaikka varmasti pätevätkin aika pitkälti jossain määrin kaikkialla!), joten takaamme näiden toimivuuden vain Kaliforniassa, Nevadassa, Arizonassa ja Utahissa.

Jenkeissä kaikki mahdollinen on ilmoitettu maileissa, jolla ei loppuen lopuksi ole yhtään mitään merkitystä. Omassa vuokra-autossamme sai näkyviin nopeudet yms. myös kilometreinä ja nopeusrajoitukset noudattelivatkin hyvin pitkälti samaa kaavaa. Nopeusrajoituksia noudattamalla on aivan sama mitä mittari näyttää – oli lukema maileissa taikka kilometreissä.

Nopeuksista puhuttaessa esille nousi keskusteluissamme joka kerta kaksi asiaa. Rekat piittasivat nopeusrajoituksista yhtä paljon kuin Suomessakin, mutta niitä ei liiemmin oltu rajoiteltu. Ehkä parhaimpana esimerkkinä siitä toimii moottoritien ylämäki Utahissa, jossa itse ajoin jotakuinkin rajoitusten mukaisesti, mistä huolimatta rekka painoi mäessä ohi. Toinen merkille pantu asia – ja yksi mistä Suomessakin voitaisiin ottaa mallia – olivat koulualueet, jotka oltiin merkitty selkeästi sekä värikkäästi. Myös nopeusrajoitukset niillä alueilla olivat paljon muuta taajamaliikenettä matalammalla.

Yhdysvalloissa useimmissa osavalloissa on myös sallittua kääntyä risteyksissä oikealle – oli valon väri mikä hyvänsä. Tuohon järkevään tapaan ehti reilussa kahdessa viikossa tottua siinä määrin, että sitä tuli Suomessakin alkuun tehtyä pariin otteeseen. Sallitusti oikealle kääntyminen punaisista huolimatta osoittautui varsin järkeväksi ja toimivaksi tavaksi eikä siitä haittaa olisi kotimaassakaan.
Meille tööttäiltiin tasan ja vain kerran koko matkalla ja se oli San Franciscon keskustan lieppeillä. Siinä vaiheessa tajusimmekin, että myös vasemmalle saa kääntyä – valon väristä piittaamatta – liityttäessä yksisuuntaiselle tielle. Eipä sillä, San Franciscon keskusta-alue oli ainoa, missä me yksisuuntaisiin katuihin matkan aikana törmäsimme. Poislukien kansallispuistojen henkeä salpaavat maisemareitit!

Kaiken kaikkiaan ajaminen Amerikassa oli äärimmäisen helppoa; tiet olivat hyvässä kunnossa ja autolla liikkumisen ympärille keskittynyt kulttuuri takasi selkeät opasteet kaikkialle minne sitten mielikään.

Stop-merkit olivat myös alkuun yksi suurimmista ihmetyksen aiheista. Suuressa maailmassa ei liiemmin uskottu liikenneympyröihin saati väistämiskolmioihin. Sen takia ei ollutkaan tavatonta ajaa risteykseen, missä jokaista suuntaa odotti oma stop-merkkinsä. Homma pelasi varsin mallikkaasti siten, että ensimmäisenä risteykseen saapunut myös lähti sitten ensimmäisenä. Noin 5 000 ajokilometrin kokemuksella voisi sanoa homman toimineen oikein kiitettävästi. Ympyröitä eikä kolmioita matkan varrella ei näkynyt kuin yhteensä ehkä noin kahden käden sormilla laskettava määrä.

kuinka suunnittelimme mahtavan roadtripin Yhdysvaltoihin?

Aloimme tutkimaan lentojen hintoja päivittäin vuoden 2015 lopulla päätettyämme seuraavaksi lomamatkamme kohteeksi Yhdysvallat. Siinä vaiheessa emme vielä tienneet mihin päin Yhdysvaltoja tulisimme matkustamaan. Suunta oli aivan täysin avoin ja meille oli se ja sama nousisimmeko koneesta Kalifornian lämmössä, Floridan auringossa, Washingtonin säässä tai missä tahansa. Yhdysvallat matkakohteena houkutteli niin polttavasti, ettei sillä ollut väliä. Ja miksi olisikaan ollut? Onhan koko maa yhtä isoa unelmaa.

Lentoliput ostimme lopulta helmi-maaliskuun vaihteessa. Siihen mennessä olimme saaneet jo tarkennettua ihanneajankohtamme matkalle toukokuulle. Huhtikuu olisi ollut paras, mutta kesälomakaudesta emme kumpikaan juuri kyenneet poikkeamaan. Toukokuu oli myös siitä hyvä, että se ei ole suosituimpia lomakuukausia, joten päivämäärät olisi helppo lyödä lukkoon jo vuoden alussa. Ostaessamme lippuja valinnanvaraa oli Los Angelesin, Phoenixin, Las Vegasin, Chicagon ja Seattlen välillä. Päädyimme aika nopeasti yhteisymmärrykseen valiten lopulliseksi kohteeksi Los Angelesin.

Päivät lyötiin lukkoon lopullisesti vasta lippuja ostettaessa ja lomat löimme lukkoon heti seuraavaksi. Länsirannikko valikoitui kohteeksi lähinnä vain siitä syystä, että sinne löydettiin sopivimmat lentopäivät. Los Angelesin valitsimme puhtaasti siitä syystä, että lentoajat sinne olivat vaihtoehdoista kaikkein inhimillisimmät; mennessä 2 vaihtoa, tullessa yksi ja kaikki kolme vieläpä juuri sopivan lyhyillä vaihtoajoilla.

Lähtö- ja paluukaupungin lentopäivineen ollessa tiedossa pystyimme heittäytymään täydellä tarmolla reitin suunnitteluun. Listasimme ylös mestat, joihin piti päästä. Niistä paikoista jouduimme lopulta karsimaan vain yhden, Yellowstonen kansallispuiston, herättyämme lomapäivien ja tulossa olevien kilometrien määrään. Lähes tulkoon hektinen loma ei ole meille mikään ongelma kummankin tahtoessa jatkuvasti nähdä niin paljon uutta ja ihmeellistä kuin vain on mahdollista. Yellowstone olisi kuitenkin kasvattanut päiväkohtaisia ajomääriä niin paljon, että se olisi väistämättä ollut pois paljosta muustakin. Joskus toiste sitten!

Grand Canyonin kansallispuisto, Archesin kansallispuisto, Bryce Canyonin kansallispuisto, San Francisco sekä Los Angeles.

Reittimme rakentui hyvin pitkälti noihin viiteen huippukohtaan. Sen jälkeen iskimme kohteet kartalle ja aloimme rakentamaan reittiämme yllä mainittujen ympärille. Ja siitäpä vasta pitkä lista syntyikin. Ostoskeskuksia, mukavia jenkkikaupunkeja, valtavia kasinoita, kansallispuistoja ja luontoa. Näistä lähtökohdistamme kummankin toiveita kunnioittaen ja kompromisseja tehden muovasimme reitistämme postauksen alussa olevaa karttaa vastaavan. Listasta muodostui nopeasti pitkä ja sitä tulikin suunnitteluprosessin aikana karsittua kovalla kädellä – kaikkialle ei kahdessa ja puolessa viikossa kerkeä vaikka kuinka haluaisi – ja Yosemite putosi reitiltä pois vielä matkan aikanakin johtuen alueen lumitilanteesta.
Reittiä ideoitaessa kyselimme neuvoa vähän sieltä sun täältä, kävimme kirjastossa tutustumassa opaskirjoihin ja poimimassa niistä lisää vinkkejä. Somen kautta saimme myös kosolti hyviä vinkkejä ja esimerkiksi Suomalaiset matkailijat maailmalla -Facebook-ryhmästä löytyy kosolti viestejä alueesta, kuten koko Yhdysvalloista muutenkin.

Kun reittimme oli jotakuinkin valmis aloimme miettimään missä haluaisimme viettää kuinkakin paljon aikaa. Emme jättäneet juurikaan aikaa löhöilylle, sillä sitähän nyt voi tehdä kotonakin. Öitä meillä oli käytettävissä vain 18, joten koimme järkeväksi suunnitella etukäteen reitin lisäksi myös yöpymiset. Pidemmillä reissuilla tilanne tulee varmasti olemaan eri, mutta näin rajallisessa ajassa etukäteen mietityt yöt ovat aina pois tien päältä. Hotellit ja motellit on kivempi varata kotoa käsin eikä nälkäkiukuissa ja pitkän päivän jäljiltä väsyneenä tilanteessa, jolloin se sänky olisi jo ollut kiva löytää.

Reitin ja yöpymisten ollessa tiedossa saatoimme aloittaa hotellien etsimisen. Otimme alusta alkaen käytännöllisen linjan yöpaikkojen etsimisessä. Las Vegasiin ja Los Angelesiin etsimme jotakin vähän hienompaa; Las Vegasin kohdalla päädyimmekin hienoon Hiltoniin ja Los Angelesista valitsimme tunnelmallisen Hotel Hollywoodin. Pagessa maksuimme öistä laatuun nähden eniten sillä kaupunki on alueen keskeisten nähtävyyksien äärellä eikä yhtä tiuhaa asutusta ollut mailla saati halmeilla. Archesin kansallispuistoon mentäessä päädyimme yöpymään melkein tunnin matkan päässä puistosta, missä hinnat olivat tippuneet reilusti alemmas.

Hotelleja valitessa mietimme päiväkohtaisia kilometrimääriä ja etsimme hotellit pyrkien pitämään päiväkohtaisen ajomäärän mahdollisen helppona – kahta pidempää ajopäivää lukuunottamatta, jolloin palasimme Utahista Kaliforniaan. Sen jälkeen etsimme hotellit tai motellit retkikohteiden lähettyviltä. Esimerkiksi Pageen päädyimme keskeisen sijainnin vuoksi. Motellin Green Riveristä taas valitsimme alemman hintatason vuoksi, Archesin kansallispuiston vieressä olevassa Moabin kaupungissa hinnat olivat paljon korkeammat ja Green River oli vieläpä oikeaan suuntaan päin ajatellen seuraavan päivän ajomatkaa.

Auton vuokraukseen käytimme muutamaa eri varaussivustoa ja tilasimme tarjouksen Kilroylta. Vertailimme hinnat ehtoineen aika kattavasti läpi ja päädyimme loppuen lopuksi varaamaan auton Autoeuropen kautta Sixtiltä. Se osoittautuikin todella hyvin toimivaksi ratkaisuksi ja hinnaltaan todella kilpailukykyiseksi, Sixtiltä vuokrattu auto oli esimerkiksi Kilroyn tarjousta noin 400 euroa halvempi. Kaliforniasta vuokratessa etuna on se, että osavaltion laki kieltää perimästä lisämaksuja ylimääräisistä kuljettajista, millä on varsinkin pidemmillä reissuilla suurta rahallista merkitystäkin. Meillä autovuokran hintaa nosti merkittävästi se, että kumpikin olimme alle 25-vuotiaita eikä nuoren kuljettajan lisä ole sieltä kevyimmästä päästä. Saimmepa kuitenkin upgraden pienestä sedanista Volvon katumaasturiin!

---

Seuraatko blogiamme vielä Facebookissa tai Instagramissa?
Facebook-sivuille pääset tästä ja Instagram-tilille tästä.
Käy tykkäämässä! 🙂