Alusta asti meille oli selvää, että tällä reissulla haluamme nähdä niin poroja kuin jääkarhujakujakin. Ne ulkomaita myöten tunnetut ja ikonisimmat suomieläimet. Poroja näimme enemmän kuin pukin rekeen mahtuu, mutta turistien mielikuviin pinttyneistä harhaluuloista huolimatta emme nähneet Pohjois-Suomessa saati -Norjassa. Alkuperäisessä suunnitelmassamme emme olisi ajaneet suoraan Rovaniemeltä Vantaalle, jolloin olisimme käyneet Ranualla katsomassa jääkarhuja vasta jo lähdettyämme Rovaniemeltä. No, se suunnitelma muuttui matkan varrella kun päädyimme Rovaniemelle kahdeksi yöksi. Rovaniemestä kerron lisää kuitenkin vasta seuraavassa Lapin-postauksessa, jottei tarina jää yhtä tylsäksi kuin 14 tunnin ajomatka.
Starttasimme päivän hyvissä ajoin ja olimme Ranualla tunti eläinpuiston aukeamisen jälkeen. Ajoitus osui hyvin nappiin, sillä parkkipaikalla oli tilaa vaikka muille jakaa. Emme me tosin arkisena syyskuun päivänä mitään Korkeasaaren Kissojen yön kaltaista ruuhkaa odottaneetkaan, silloin nimittäin jonoa on Herttoniemeen saakka.
Sisäänpääsy puistoon maksaa aikuisilta (käsittääkseni yli 15-vuotiailta) 15 euroa ja 4-14v lapsilta 13,5 euroa. Kesäkaudella ja joulukuussa hinnat ovat muutaman euron korkeammat. S-kortilla hinnoista saa 10% alennusta. Puiston edustalla on myös koiraparkki, johon voi jättää lemmikin vierailunsa ajaksi varjoon ja veden äärelle. Näytti se ainakin paremmalta kuin ne koirankopit, joita toisinaan tapaa hypermarkettien reunoilla. Alueella oli myös kahvilaravintola, parikin eri lahjatavarapuotia sekä Fazerin myymälä, mikä oli erinomainen paikka täyttää karkki- ja keksiboksi. 😉 Talviaikaan puistossa vierailijoiden on myös syytä huomioida se, ettei eläinpuistossa ole valaistusta eläinten hyvinvoinnin maksimoimiseksi, joten pimeällä vierailevien on syytä varustautua tasku/otsalampuilla.
Olen jonkin verran käynyt eläintarhoissa Suomessa ja maailmalla, joten jonkin verran on jo kokemusta siitä miten hyvin ylläpidetty eläintarha pyörii. Yllättäen parhaimmat kokemukset löytyvät Helsingin Korkeasaaresta. Vähemmän yllättäen ei-niin-mairittelevat kokemukset löytyivät länsimaiden ulkopuolelta, Dubaista. Ranua Zoo kiilaa kuitenkin oman listani kärkeen, sillä siellä hommat on viety sille tekemisen tasolle saakka, että välillä unohti tyystin olevansa eläintarhassa. Eläinten tilat pyrkivät realistisuuteen onnistuen siinä melko erinomaisesti jääkarhujen aitausta lukuunottamatta. Sekin aitaus tosin varmasti oli tehty karhujen tarpeiden mukaiseksi ja ainakin maallikon silmin jäänallet ottivat virikkeistään ilon irti.
Ranuan eläintarhassa pidin myös siitä, ettei siellä olla lähdetty tavoittelemaan taivaita vaan lajivalikoima on toistaiseksi hyvin pitkälti pidetty pohjoismaisena sekä arktisena. Jääkarhuja ja paria muuta poikkeusta lukuunottamatta kaikkiin muihin saattaa hyvällä tuurilla törmätä metsän siimeksessä, ihan Suomessakin. Eläinpuistossa toimii myös Pohjois-Suomen johtava villieläinhoitola, jolla on hoitokokemusta miltei sadasta luonnosta pelastetusta lajista. Konkreettisesti tämä näkyi muunmuassa kurki-aitauksessa, jonka kaksi lentokyvytöntä kurkea olivat saaneet kodin puistosta.
Itse odotin jääkarhujen näkemistä, eivätkä ne tuottaneet pettymystä. Ajatus matkasta Huippuvuorille vain vahvistui niitä seuratessa. Halvimmillaan olen nähnyt lentoja myytävän reilulla 200 eurolla, joten matka ei ainakaan budjettimielessä ole edes kovin utopistinen toteuttaa tilaisuuden tullen! Pari viikkoa sitten lööpeissä uutisoitiin suunnitelmista täydentää Ranuan petopuolta Amurintiikerillä. Itse pidin uutisointia aiheen tiimoilta huvittavana, sillä tiikeriä kaavailtiin kilpailevaksi vetonaulaksi Ähtäriin muuttaneille pandoille. Tuskin olen yksin ajatukseni kanssa, mutta onhan jääkarhu (kirjaimellisestikin) paljon coolimpi vetonaula kuin panda. Tiikerin lisäksi suunnitelmissa on myös laajentaa eläinvalikoimaa Aasian suuntaan. Tällä hetkellä sieltä on vain vuorisusi, mutta lisää saapuu jo ensi kuussa arokissan myötä. Itse olisin kenties pitänyt fokuksen tiukemmin pohjoisen pallonpuoliskon eläimissä, mutta toisaalta ymmärrän kasvavan paineen Aasiasta tulevien kävijämäärien ja niiden tyytyväisenä pitämisen myötä. Tuttua ja turvallista, mutta silti niin eksoottista.
Mutta nyt! Sanat saa riittää ja päästän teidät nauttimaan kuvista! Seuraavassa postauksessa käymme läpi Rovaniemessä viettämäämme aikaa. Lapin kooste-postauksen lisäksi tulossa on vielä myös budjettipostaus sekä omia fiiliksiäni Lapista sekä Lapin hulluudesta. Pysykää kuulolla! PS. Lisää kuvia esimerkiksi jääkarhuista löydät kuvapankistani!
Seuraatko blogiamme vielä Facebookissa tai Instagramissa?
Facebook-sivuille pääset tästä ja Instagram-tilille tästä.
Käy tykkäämässä päivitykset ja reissukuvat suoraan etusivuillesi! 🙂